Siis olen ärri!

Olen ärri ja ensimmäinen oma tekstini on julkaistu. Uskon sen nyt kun tarkistin. Mietin juuri, että uskallanko antaa osoitetta kellekään. Haluanko kirjoittaa vain itselleni? Pelkäänkö siistiväni tekstiä, jos tiedän, että joku muu niitä lukee. Haluaisin antaa osoitteen eteenpäin...ottaisiko pupu sen vastaan? Sain nimittäin pupulta kimmokkeen tähän. Mutta en halua, että hän tuntee pahaa oloa siitä, että myös minä kirjoitan omaani. En halua, että tämä on kilpailu. Kuka tätä edes haluaisi lukea. Minun paskanjauhantaa! Elämäni ei ole kiinnostava. Olen adhd, naimisissa, yhden lapsen äiti, veljeni on sekaisin, isäni on sekaisin ja minä olen muuten vaan sekaisin. Veljeni on sekakäyttäjä, naisten hakkaaja ja mielenvikainen. Isäni... vihaan kutsua häntä isäksi...sovitaan, että kutsun häntä narsistiksi. Narsistiksi, koska hänellä on narsistinen persoonallisuushäiriö. Hän ei sitä tiedä, mutta minä tiedän. Hän on myös alkoholisti. Olen 25 vuotta ja hän on pilannut siitä ajasta 25, viimeiset seitsemän vuotta vain läsnäolollaan. Silloin pääsin irti hänestä. Hän nauttii ihmisten nöyryyttämisestä ja vallasta. Oksennan kohta kun ajattelenkin mitä kaikkea hän on tehnyt. Hän on paha paha ihminen. Sellainen, jota ei haluaisi ikinä lapsensa lähelle. Kirjoitan ehkä uudestaankin, täytyy miettiä kerronko tästä kellekään.